-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
3.6 Jätehuolto ja jätevesilietteet
Hämeessä yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiantuotannossa noin 50 % ja kaatopaikalle viedään vain noin 3 % jätteistä. Loppu hyödynnetään materiaalina tai kierrätetään esim. biologisesti biokaasu- tai kompostointilaitoksilla.
Yhdyskuntajätevesien käsittelyssä syntyvän lietteen kuivauksen tehostuminen on parantanut lietteiden ominaisuuksia ja hyödynnettävyyttä. Suurilla jätevedenpuhdistamoilla on ollut paremmin resursseja vaikuttaa vähentävästi haitallisten aineiden pitoisuuksiin mm. teollisuusjätevesisopimuksien kautta. Lisäksi teollisuus on parantanut jätevesien esikäsittelyä. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lietteistä käytännössä hyödynnetään 100 %. Yhdyskuntalietteet hyödynnetään pääosin viherrakentamisessa ja kaatopaikan maisemoinnissa. Lietteen laatua parantava kehittämistoimenpide on lietteen ohjaaminen entistä enemmän mädätykseen. Biokaasulaitokset hyödyntävät puhdistamolietteen lisäksi esim. biojätteitä sekä elintarviketeollisuuden jätteitä. Jatkojalostetuille lietetuotteille on kohtuullisen hyvin kysyntää. Peltolevityksen laajemman käytön esteenä ovat asenteet ja epävarmuus lietteiden laadusta. Lietteiden käyttökelpoisuutta voivat estää myös korkeat metallipitoisuudet.
Haja-asutusalueiden jätevesien ja lietteiden käsittelytaso on parantunut kohtalaisesti, mutta kehitettävää on yhä. Lietteiden keräilyn piirissä olevan haja-asutuksen määrä on lisääntynyt ja edelleen on tarvetta haja-asutusalueiden neuvontaan ja ohjaukseen lietteiden käsittelyn parantamiseksi.
