-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
3.8 Yhdyskunnat ja haja-asutus
Vesihuoltoon vaikuttavat useat muutosvoimat kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen, digitalisaatio sekä kiertotalouden ja resurssitehokkuuden tavoittelu. Vesihuollon infrastruktuurin kunto heikkenee ja vesihuoltolaitokset pyrkivät hillitsemään korjausvelan kasvua.
Hämeessä vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Hämeessä noin 90 % asukkaista on keskitetyn vedenjakelun piirissä ja noin 85 % keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn piirissä. Hämeessä yhdyskuntien vesihuollosta huolehtii 55 vesihuoltolaitosta. Yhdyskunnissa syntyvä jätevesi käsitellään tällä hetkellä 20 jätevedenpuhdistamossa. Jätevesien käsittelyä pyritään edelleen keskittämään suurille ja tehokkaasti toimiville puhdistamoille.
Hämeessä vesijohtoverkostojen ulkopuolella on noin 45 000 asukasta ja jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolella noin 60 000 asukasta. Hämeessä on edelleen yhteisviemäröinnin ulkopuolella tiiviisti asuttuja taajamien reuna-alueita, joissa jätevesihuolto olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteisviemäröintiratkaisuin. Ennen viemäriverkostojen laajentamista tulee arvioida yhdyskuntakehityksen sekä terveyden- sekä ympäristönsuojelulliset tarpeet. Loput olemassa olevasta asutuksesta on kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa. Hämeessä on myös noin 40 000 vapaa-ajan asuntoa, joiden vesihuolto on järjestettävä asianmukaisesti.
Yhdyskuntien jätevesikuormitusta tulee edelleen vähentää puhdistamoiden käytön ja ylläpidon sekä tehostamistoimien avulla. Puhdistamoiden jätevesikuormituksen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto voi olla myös siirtoviemärin toteuttaminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen. Puhdistamot joutuvat varautumaan lisäksi haitallisten ja vaarallisten aineiden sekä lääkeainejäämien ja roskaantumisen (mikromuovit) hallinnan tehostamiseen. Muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tulee laitoksilla varautua erityisesti häiriötilanteissa, varautumissuunnitelmissa ja verkostosaneerauksissa. Kiertotaloutta tulee parantaa mm. puhdistamolla syntyvän lietteen jatkokäsittelylle ja loppusijoitukselle tulee kehittää hyötykäytön kannalta kestäviä ratkaisuja.
Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota mm. maankäytönsuunnittelun yhteydessä, jotta hulevedet saadaan hallittua siten, etteivät ne kuormittaisi puhdistamoja. Myös hulevesien laatuun (ravinteet, hygienia, haitalliset ja vaaralliset aineet sekä roskaantuminen) tulee kiinnittää huomiota, jotta vesistöihin kohdistuva hulevesikuormitus saadaan minimoitua. Ratkaisuja etsitään muun muassa kuntien hulevesistrategioissa.
Haja-asutuksen vesihuoltoa kehitetään erityisesti ranta- ja pohjavesialueilla toteuttamalla edelleen nykylainsäädännön vaatimukset täyttäviä jätevesijärjestelmiä, joita myös käytettään ja huolletaan ohjeistusten mukaisesti. Haja-asutuksen jätevesihuoltoa tulee kehittää myös muilla ns. kuivanmaan alueilla pääsääntöisesti kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja toteuttamalla. Haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on ajantasainen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma.