-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
7.7 Pilaantuneet maa-alueet
Maaperän pilaantuminen voi johtua alueella aikaisemmin harjoitetusta tai nykyisin harjoitettavasta toiminnasta. Ympäristölle haitalliset aineet voivat joutua maaperään pitkän ajan kuluessa tai äkillisesti onnettomuuksien seurauksena. Pilaantuneesta maaperästä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä selvästi rajattavissa olevaa aluetta.
Riski maaperän pilaantumiseen liittyy usein tiettyihin toimintoihin kuten polttoaineen jakeluun ja varastointiin, sahoihin ja kyllästämöihin, kaatopaikkoihin, ampumaratoihin, puutarhoihin, romuttamoihin sekä kemiallisiin pesuloihin. Pohjavesialueilla sijaitsevat pilaantuneet maa-alueet ovat ongelmallisia, sillä riski haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen on suuri. Monia terveydelle haitallisia yhdisteitä voi liueta maaperästä pohjaveteen jopa vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi pohjavedessä voi esiintyä torjunta-aineita, joiden käyttö ja myynti on lopetettu jopa vuosikymmeniä sitten. Todetut torjunta-aineet ovat olleet laajasti käytössä eri tarkoituksissa. Pohjaveteen päästyään torjunta-aineet saattavat myös kulkeutua pitkiäkin matkoja, mikä tekee päästölähteen paikantamisesta hankalaa.
Kohteesta riippuen pilaantuneet maa-alueet voivat sisältää esimerkiksi öljyjä, raskasmetalleja, arseenia, polyaromaattisia hiilivetyjä, polykloorattuja bifenyylejä (PCB), kloorifenoleita, dioksiineja ja furaaneja sekä torjunta-aineita.
Ympäristöhallinnon Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla on ollut tai on edelleen sellaista toimintaa, josta maaperään voi joutua haitallisia aineita. Näillä alueilla pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun alueella ympäristöä mahdollisesti pilannut toiminta päättyy tai kun alueen maankäyttö muuttuu. Pilaantuneeksi epäilty alue voi olla myös yritys- tai kiinteistökauppojen kohteena, tai ympäristössä on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai haitallisia vaikutuksia. Maaperän tilan tietojärjestelmä sisältää tietoja mahdollisesti pilaantuneista, pilaantuneiksi todetuista, puhdistetuista ja puhtaaksi todetuista alueista.
Hämeessä on maaperän tilan tietojärjestelmässä noin 2 100 kohdetta. Näistä pohjavesialueilla sijaitsevia kohteita on kaikkiaan 777 (kuva 10). Selvitystarve-lajiin kuuluvia kohteita on 226, arviointitarve-lajiin kuuluvia kohteita 22 ja puhdistustarve-lajiin kuuluvia kohteita 1. Toimivia kohteita Hämeen pohjavesialueilla on 320. Lisäksi maaperän tilan tietojärjestelmään on merkitty yhteensä 208 kohdetta, joilla ei ole puhdistustarvetta. (Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, tilanne 5/2021).
Kuva 10. Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet Hämeen pohjavesialueilla.