-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
7.8 Teollisuus ja yritystoiminta
Teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavesiriskit johtuvat yleisimmin pohjavedelle haitallisten kemikaalien kuljetuksesta, varastoinnista ja käytöstä. Riskiä aiheutuu etenkin huoltoasematoiminnasta, puunkyllästämöistä, mahdollisista teollisuuden öljyvuodoista, metalliteollisuudesta, pesuloista ja kemianteollisuudesta. Teollisuuteen liittyy usein myös laajojen maa-alueiden kattamista sekä rakennuksin että piha-alueiden päällystyksellä, jolloin luontainen pohjaveden muodostuminen vähenee. Lisäksi päällystetyillä alueilla muodostuvat hulevedet voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskiä.
Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat tavallisesti seurausta viemäreiden ja säiliöiden vuodoista, kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta ja jätevesien väärästä käsittelytavasta. Kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalojen seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran kyllästysaineet sekä polttoöljy.
Pohjavesialueilla sijaitsee myös useita taimi- ja kauppapuutarhoja. Tarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita, joista osa saattaa huuhtoutua valuma- ja vajovesien mukana ympäristöön.
Joissakin Hämeen kunnissa, kuten Heinolassa, Hollolassa ja Lahdessa, on laajoja teollisuusalueita keskittynyt tärkeille pohjavesialueille muodostaen siten uhan pohjaveden laadulle. Teollisuusalueilla suurimpia riskinaiheuttajia ovat yleensä pienet toiminnanharjoittajat, joiden kemikaalien varastointi ja käyttö sekä jätteiden käsittely voi olla huolimatonta muun muassa puutteellisesta ohjeistuksesta johtuen. Usein pienillä toiminnanharjoittajilla on kiinteistöillään myös öljysäiliötä, joiden kunnosta ja tarkastuksista ei välttämättä ole huolehdittu.