12.1 Pintavesien tyypittelyn periaatteet ja Hämeen pintavesityypit

Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi. Tyypittelyllä kuvataan pintavesien ominaispiirteet sellaisina kuin ne ovat tai olisivat ilman ihmistoiminnan vaikutusta.  Tyypittelyä tarvitaan, jotta kullekin vesistölle voidaan asettaa omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Tyypittely on ekologisen tilan luokituksen perusvaihe ja tärkeä osa vesienhoidon suunnittelua, koska tyyppi määrää muun muassa vesien tilaluokittelussa käytettävät raja-arvot. Tyypittely tehty Suomen ympäristökeskuksen laatiman vesienhoidon toiselle kaudelle tarkistetun ohjeistuksen mukaisesti.

Jokien tyypittely perustuu valuma-alueen kokoon, vallitsevaan maaperän laatuun (turvemaa tai kangasmaa) sekä maantieteelliseen sijaintiin. Järvien tyypittely perustuu järven pinta-alaan, syvyyssuhteisiin, veden viipymään, valuma-alueen maaperän laatuun (veden humuspitoisuus) ja maantieteelliseen sijaintiin. Kanavat ja tekojärvet ovat keinotekoisia jokimuodostumia, joita ei tyypitellä ja luokitella tavanomaisten vesistöjen kriteerein. Suomen tyypittelyjärjestelmässä on yhteensä 17 jokityyppiä ja 13 järvityyppiä. Lisää tietoa mm. pintavesien rajaamisesta ja tyypittelystä on Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella: http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.

Hämeen vesimuodostumien tyypittelyyn ei ole tehty muutoksia kolmannelle kaudelle. Rajatut ja tarkastellut järvimuodostumat jakaantuvat useaan järvityyppiin. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella pienet humusjärvet (Ph) sekä pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) ovat runsaimmin edustetut tyypit. Alueella on myös keskikokoisia humusjärviä (Kh), matalia humusjärviä (Mh), matalia runsashumuksisia järviä (MRh), runsasravinteisia järviä (Rr), runsashumuksisia järviä (Rh) ja lyhytviipymäisiä järviä (Lv). Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Päijät-Hämeessä on em. järvityyppien lisäksi useita suuria vähähumuksisia järviä (SVh). Runsaskalkkisia järviä ei Hämeessä ole.

Tyypitellyt hämäläiset joet ovat alueen pohjoisosissa pääosin keskisuuria tai suuria kangasmaiden jokia (Kk, Sk). Lounais-Hämeessä ja alueen kaakkoisnurkassa hienojakoinen maaperä määrää jokityyppejä keskisuuriksi tai suuriksi savimaiden joiksi (Ksa, Ssa). Turvemaiden osuus jää useimmilla valuma-alueilla melko pieneksi. Hämeen jokimuodostumista vain kuusi tyypiteltiin turvemaiden jokiin, joko pieneen tai keskisuureen tyyppiin (kuva 16).

Kuva 16. Tarkasteltujen vesimuodostumien tyypittely.