12.5 Pintavesien tilan seuranta
Laki vesien- ja merenhoidosta edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Seurantatiedon perusteella arvioidaan tarvittavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikuttavuutta, jotta vesiin kohdistuvia paineita voidaan hillitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vesienhoidon seurannassa yhdistetään soveltuvilta osin viranomaisten järjestämä seuranta sekä toiminnanharjoittajien ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla tekemä velvoitetarkkailu.
Vesistöjen ekologista tilaa arvioidaan seurannan tuottaman tiedon perusteella. Pintavesien seurannan tuottaman tiedon avulla arvioitiin aiemmin vesistöjen käyttökelpoisuutta esimerkiksi uimiseen, kalastukseen tai juomaveden hankintaan. Nykyisin seuranta sisältää veden laadun seurannan lisäksi myös biologista seurantaa. Järvistä otetaan kesäisin kasviplanktonnäytteitä ja syksyisin pohjaeläin- ja päällyslevänäytteitä (Kuva 22). Myös järvien vesikasvillisuutta ja kalastoa seurataan. Jokivesistöistäkin otetaan pohjaeläin- ja päällyslevänäytteitä ja niiden kalastoa seurataan. Kaikissa ELY-keskuksen seurannassa olevissa vesistöissä seurataan vedenlaatua ja lisäksi ainakin yhtä biologista tekijää, mutta kaikkia niitä ei kyetä seuraamaan kaikkialla.
Uusi haaste tuleville vuosille on erilaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden seuranta. Myös uudet tutkimusmenetelmät, kuten suorat kenttämittaukset ja erityisesti satelliittipohjaiset mittaukset sekä mallinnus ovat tulossa perinteisen vesianalytiikan rinnalle vesien tilan arvioinnissa. Vesistöseurannan tehtävä on yleisen tila-arvion tuottamisen lisäksi myös kuvata pitkäaikaisia muutoksia ympäristössä. Vesistöjen seuranta jakaantuu karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: perusseurantaan ja toiminnalliseen seurantaan ja näiden yhdistelmään (kuva 21).
Kuva 21. Pintavesien seurannan jaottelu.
Perusseurannan tavoitteena on antaa yleiskuva vesistöjen tilasta. Perusseurannalla hankitaan tietoa erityisesti luonnontilaisten vesien ja alueen merkittävien hyväkuntoisten vesien tilasta sekä ihmistoiminnasta johtuvien pitkäaikaisten muutosten, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Perusseurannassa seurataan monipuolisesti biologisia, fysikaalis-kemiallisia, hydrologis-morfologisia tekijöitä ja haitallisia aineita.
Toiminnallisen seurannan tarkoituksena on seurata ihmistoiminnan muuttamien vesien tilaa ja toimenpiteiden vaikutuksia. Seurattavat tekijät kuvaavat muuttavaa toimintaa. Toiminnallista seurantaa järjestetään, mikäli vesien hyvän tilan saavuttaminen on epävarmaa tai vesialueen hyvä tila uhkaa heikentyä. Hajakuormituksen vesistövaikutuksia seurataan myös erillisellä maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaohjelmalla.
Tutkinnallista seurantaa tehdään silloin, kun syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai ympäristötavoitteita ei saavuteta esimerkiksi ympäristövahingon takia. Tutkinnallista seurantaa toteutetaan tarpeen mukaan kullakin seurantaohjelmakaudella.
Kalaston perusseurannan on suunnitellut Luonnonvarakeskus yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kalataloustarkkailut tuottavat tietoa kalastosta kuormitetuilta alueilta.
Perusseurantapaikoilla pyritään mahdollisimman laajaan biologiseen seurantaan, toiminnallisessa seurannassa biologisia muuttujia voi olla vähemmän. Seurannan sisältö ja tiheys vaihtelevat. Perusseurannassa biologista tietoa tuotetaan vähintään kuuden vuoden välein, toiminnallisessa seurannassa vähintään kolmen vuoden välein.
Tarkemmat tiedot seurantapaikoista, seurattavista muuttujista ja niiden valmiista tuloksista on tallennettu ympäristötietojärjestelmä Hertan eri osioihin. Niitä ovat mm. vedenlaaturekisteri, sekä pohjaeläin- ja kasviplanktonrekisteri. Tietoihin voi tutustua ympäristöhallinnon ympäristö- ja avoimissa ympäristötietojärjestelmissä. Niihin voi kirjautua verkkosivulta https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat. Vedenlaadun ja biologisen seurannan lisäksi Hämeen ELY-keskuksella on hydrologista seurantaa (mm. vedenkorkeudet, virtaamat ja lumen syvyys). Osa havaintoasemista on automatisoitu, ja osin niiden tietoja voidaan seurata lähes ajantasaisesti myös verkkosivuilta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/Vedenkorkeus/HAM.htm.
Kuva 22. Pohjaeläinnäytteenottoa Lanskinjoella. Kuva: Petri Horppila
Hämeessä pintavesien seuranta on painottunut suurimpiin järviin ja jokiin, varsinkin niihin, jotka eivät ole velvoitetarkkailussa. Kuitenkin jonkin verran biologisia seurantanäytteitä otetaan myös tarkkailuissa olevista vesistöistä, ellei tarkkailuohjelmaan kuulu mitään biologista osaa. Hämeen kaikki yli 100 hehtaarin kokoiset järvet ovat joko seurannassa, velvoitetarkkailussa tai kunnat ottavat niistä ajoittain näytteitä. Seurannassa on myös eräitä tätä kokoluokkaa pienempiä järviä. Valuma-alueeltaan yli 100 km2:n joet ovat joko velvoitetarkkailussa tai seurannassa. Valuma-alueeltaan tätä pienempiäkin jokia on seurannassa mukana.
Pienempien vesistöjen tilaa seurataan kartoitusluonteisesti (mm. kuntien ympäristöseurannat). Ympäristölupavelvollisille määrättyjen velvoitetarkkailuiden tuloksia käytetään hyväksi vesien tilan arvioinnissa ja velvoitetarkkailuissa pyritään käyttämään samoja menetelmiä kuin ympäristöhallinnon seurannoissa.
