-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita voi päästä pinta- ja pohjavesiin sekä pistelähteistä että hajapäästöinä. Vaaralliset ja haitalliset aineet voidaan jakaa EU-tasolla tunnistettuihin vaarallisiin ja haitallisiin aineisiin sekä kansallisesti tunnistettuihin haitallisiin aineisiin. Vesimuodostuman kemiallinen tila määritellään ensimmäisen ryhmän perusteella. Haitalliset aineet vaikuttavat järvien, jokien ja rannikkovesien ekologiseen luokitteluun.
Monet vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina, ja kertyessään eliöihin ne voivat aiheuttaa mm. lisääntymis- ja kehityshäiriöitä. Ne voivat olla tietoisesti tuotettuja ja käytettyjä kemikaaleja tai prosesseissa tahattomasti syntyviä yhdisteitä. Kemikaaleja voi päästä vesiympäristöön niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Suomen viileä ilmasto, ympäristön happamuus ja Itämeren ekologia tuovat erityispiirteitä haitallisten aineiden vaikutuksiin.
Ympäristönlaatunormidirektiivin velvoittamana ja toisen suunnittelukauden vesienhoidon osana Suomen tuli laatia inventaario vesiympäristölle vaarallisten aineiden asetuksen (1022/2006) liitteen 1C ja 1D aineiden päästöistä tai huuhtoutumista vesienhoitoaluekohtaisesti. Selvitys tehtiin vesienhoitoaluekohtaisesti v. 2018 Suomen ympäristökeskuksen vetämänä. Tietoja kerättiin kunkin ELY-keskuksen alueelta ja ne löytyvät vesienhoitoalueraportteina verkkosivuilta Vesiymparistölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario .
Hämeessä pohjasedimenteistä on löytynyt haitallisten aineiden kohonneita pitoisuuksia mm. Kernaalanjärvestä, Miemalanselkä-Lepaanvirrasta, Konniveden Maitiaislahdesta, Pyhäjärvestä (Hämeenlinna) sekä Vesijärvestä. Tervakoski Oy:n paperitehtaan toiminnan jätevesipäästöistä aiheutui ennen vuotta 1984 PCB -yhdisteiden päästöjä Tervajokeen ja sitä kautta Kernaalanjärveen. Järven kaloista mitattiin vielä 1980-luvun lopussa huomattavia PCB-pitoisuuksia (Kanta-Hämeen rantojen ja vesien käytön kehittäminen (1987), osaselvitys II), kohonneita pitoisuuksia on mitattu edelleen järven pohjasedimentistä.
Hämeen vähäinen raskasmetallikuormitus on peräisin yhdyskuntien jätevesistä ja teollisuuslaitosten toiminnasta.
Vesienhoidon kannalta keskeisimpänä raskasmetallina Hämeen pintavesissä voidaan pitää elohopeaa, joka sitoutuu etenkin runsaasti humusyhdisteitä sisältävissä vesistöissä kaloihin. Kalaelohopeaa on käsitelty enemmän edellä kappaleessa 12.2.2.