-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027 käsitellään samassa ohjelmassa sekä pinta- että pohjavesien asiat ja toimenpiteet. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma laadittiin Keski-Suomen maakunnan alueelle, johon vielä vesienhoitosuunnitelmaehdotusten kuulemisajan alkaessa kuului Kuhmoisten kunta. Vuoden 2021 alussa Kuhmoisten kunta siirtyi osaksi Pirkanmaan maakuntaa. Tämän johdosta Keski-Suomen toimenpideohjelman viimeistelyvaiheessa toimenpideohjelma-aluetta muutettiin siten, että Kuhmoisten kunnan alueen pohjavesiä koskevat tiedot ja toimenpiteet siirrettiin Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Pintavesien osalta toimenpideohjelma-alue säilytettiin samana kuin se oli kuulemisen aikana, eli se sisältää myös Kuhmoisten alueen. Suunnittelualue on kuvattu tarkemmin kappaleessa 2.
Keski-Suomi kuuluu pääosin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja 10 % Keski-Suomesta sijoittuu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma toimii edellä mainittujen alueiden vesienhoitosuunnitelmien valmisteluasiakirjana ja toimenpideohjelman yhteenvetotiedot kootaan kyseisiin suunnitelma-asiakirjoihin.
Toimenpideohjelman laatiminen on aloitettu vesien tilaongelmien määrittämisellä, mitä varten on kerätty vesien tilaa ja tilaan vaikuttavia toimia koskevat tiedot. Vesien tilan merkittävimmät ongelmat on esitetty vuonna 2018 kuulutetuissa vesienhoidon keskeisten kysymysten asiakirjoissa Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueilla. Vesien tavoitetila on asetettu olemassa olevan seurantatiedon pohjalta tehdyn luokituksen pohjalta.
Toisella suunnittelukaudella asetettiin 34 %:lle hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevalle vesimuodostumalle tavoite saavuttaa hyvä tila viimeistään vuonna 2015, 34 %:lle viimeistään vuonna 2021 ja 32 %:lle viimeistään vuonna 2027. Kolmannella kierroksella on tarkasteltu esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamista uudestaan kaikkien vesien osalta eli arvioitu toteutetut toimenpiteet sekä näillä saavutettu vesien tilan paraneminen. Edellä saatujen tietojen sekä kertyneen uuden tiedon pohjalta on suunniteltu tilatavoitteet sekä toimenpiteet kaudelle 2022–2027. Mikäli tavoitteita ei arvioitu saavutettavan toteuttamiskelpoisin ja kustannustehokkain toimenpitein viimeistään vuonna 2021, on tarkasteltu, voidaanko hyvä tila saavuttaa viimeistään vuonna 2027. Jos tilatavoitteita ei saavuteta jatkoajankaan aikana, voidaan sen jälkeen myöhentää toteutusaikaa vuoden 2027 jälkeen edellyttäen, että kaikki toimenpiteet ovat käynnissä ja perusteena miksi tilatavoitetta ei arvioida saavutettavan on luonnonolosuhteista aiheutuva hitaus. Tällä kaudella on ollut mahdollista tarkastella myös vähemmän vaativia tavoitteita.
Toimenpideohjelman laatimista on ohjannut Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden yhteinen ohjausryhmä sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ohjausryhmä. Vesienhoitoalueiden ohjausryhmä koostuu alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajista. Toimenpideohjelman laatimisen pohjatyö on tehty Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Työhön on osallistunut joukko eri alojen asiantuntijoita kaikilta vastuualueilta ja eri yksiköistä. Toimenpideohjelman laatimisessa ovat lisäksi olleet mukana Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä sekä vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluun osallistuneet sektorikohtaiset ryhmät: maatalous, metsätalous, turvetuotanto sekä kunnostus, vesirakentaminen ja säännöstely.
Toimenpideohjelman laadinnassa on noudatettu mahdollisimman pitkälle osallistuvan suunnittelun periaatteita. Vesienhoitosuunnitelmaan sisältyy suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun SOVA-lain (200/2005) mukainen menettely. Vesienhoitolain periaatteiden mukainen vuorovaikutus on toteutunut toimenpideohjelmaa laadittaessa osallistumisena ja kuulemisena erilaisissa valintatilanteissa. Kuulemisten ja lausuntopyyntöjen kautta saatu palaute on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon toimenpideohjelman laadinnassa. Toimenpideohjelman laatimisen aikaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä selostetaan laajemmin luvussa 15.