-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
10.2 Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta
1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 1,8 % teollisuuden ja palveluiden alueita, joita on 149 pohjavesialueella (kuva 24). Taulukkoon 38 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa teollisuus- ja palvelualueiden pinta-ala on yli 5 %.
Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta koostuu monista eri osatoiminnoista. Tällaisia ovat esimerkiksi puuteollisuus, sahat ja kyllästämöt, kemianteollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, betoni- ja sementtiteollisuus, asfaltti-, öljysora- ja murskausasemat, huolto- ja jakeluasemat, korjaamot, romuttamot ja maalaamot, pesulat sekä kemikaalivarastot. Myös maa-ainesten otto on yritystoimintaa, mutta se käsitellään toimenpideohjelmassa erikseen.
Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta saattaa vaarantaa pohjavettä eri tavoin. Haittaa voi aiheutua erilaisten kemikaali- ja jätevesisäiliöiden ja -putkistojen vuodoista sekä kemikaalien, jätevesien tai jätteiden huolimattomasta käsittelystä. Joskus myös pohjavesisuojaukset ovat puutteellisia. Lisäksi erilaisten kemikaalien kuljetus ja varastointi voi vaarantaa pohjavettä. Tällaisia kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa Hulevesien mukana saattaa niin ikään kulkeutua haitallisia aineita pohjaveteen. Osa toiminnoista saattaa vaarantaa myös pohjaveden määrää.
Taulukko 38. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) teollisuus- ja palvelualueiden pinta-ala on yli 5 %.
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen pinta-ala, ha |
Teollisuus- ja palvelu- alueen pinta-ala, ha |
Teollisuus- ja palvelu- alueen pinta-ala, % |
Äänekoski |
Valioranta |
21 |
5 |
25 |
Jyväskylä |
Taulumäki |
50 |
11 |
22 |
Saarijärvi |
Voudinniemi |
146 |
30 |
20 |
Laukaa |
Laukaa |
258 |
42 |
16 |
Multia |
Kirkkoranta |
121 |
17 |
14 |
Toivakka |
Toivakka |
180 |
25 |
14 |
Laukaa |
Vihtavuori |
431 |
55 |
13 |
Kivijärvi |
Tervaniemi |
109 |
13 |
12 |
Joutsa |
Joutsa |
296 |
29 |
10 |
Jämsä |
Länkipohja |
68 |
7 |
10 |
Jyväskylä |
Keljonkangas |
234 |
23 |
10 |
Jyväskylä |
Liinalampi |
212 |
20 |
9,4 |
Petäjävesi |
Hätälänmäki |
83 |
7 |
8,7 |
Saarijärvi |
Mannila |
72 |
6 |
7,9 |
Kinnula |
Virpikangas |
440 |
35 |
7,9 |
Pihtipudas |
Muurasjärvi |
147 |
11 |
7,3 |
Keuruu |
Keuruu |
178 |
13 |
7,1 |
Äänekoski |
Kovalanniemi |
50 |
3 |
6,7 |
Kannonkoski |
Nuottaniemi |
91 |
5 |
6,2 |
Viitasaari |
Kumpumäki |
63 |
4 |
5,6 |
Toivakka |
Maunonen |
207 |
11 |
5,2 |
Saarijärvi |
Ahvenlampi |
329 |
17 |
5,1 |
Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminnasta voi pohjaveteen päästä erilaisia haitallisia aineita. Puuteollisuudesta saattaa kulkeutua pohjaveteen esimerkiksi kloorifenoleita ja raskasmetalleja, kemian- ja metalliteollisuudesta raskasmetalleja ja monia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä sekä elintarviketeollisuudesta orgaanisia aineita ja typpiyhdisteitä. Asfaltti-, öljysora- ja murskausasemilta sekä betoni- ja sementtiteollisuudesta saattaa kulkeutua pohjaveteen öljyperäisiä yhdisteitä, huolto- ja jakeluasemilta, korjaamoilta, romuttamoilta sekä maalaamoilta öljyperäisiä yhdisteitä ja polttoaineiden lisäaineita, pesuloista orgaanisia yhdisteitä sekä kemikaalivarastoista kaikkia niissä varastoitavia aineita.
Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta voi myös vaikuttaa ilmateitse pohjaveden happamoitumiseen. Se voi aiheutua pääasiassa rikkioksidin ja typpioksidin päästöistä.
Kuva 24. Teollisuus 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla.