-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
10.8 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla toimii noin 130 pohjavedenottamoa ja noin 25 tekopohjavedenottamoa. Taulukkoon 46 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa pohja- ja tekopohjaveden pumppausmäärä on yli 200 m3/vrk. Pohja- ja tekopohjavedenotto ovat osa vesipalvelua. Vedenotto voi tästä huolimatta haitata pohjavettä.
Taulukko 46. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla VEETI-aineiston pohja- ja tekopohjaveden pumppausmäärä oli yli 200 m3/vrk (2015–2019).
Kunta |
Pohjavesialue |
Vedenottotapa |
Pumppausmäärä, m3/vrk |
Pumppausmäärän osuus muodostumismäärästä, % |
Laukaa |
Vuontee |
Tekopohjavesi |
10 222 |
204 |
Jyväskylä |
Kaivovesi |
Tekopohjavesi |
2 731 |
683 |
Jämsä |
Kerkkolankangas |
Pohjavesi |
2 197 |
26 |
Muurame |
Muuratharju |
Tekopohjavesi |
1 279 |
107 |
Laukaa |
Laukaa |
Pohjavesi |
1 237 |
65 |
Äänekoski |
Kulopalokangas |
Tekopohjavesi |
1 032 |
103 |
Jämsä |
Heräkulma |
Pohjavesi |
945 |
34 |
Äänekoski |
Mutapohja |
Tekopohjavesi |
891 |
594 |
Jämsä |
Heräkangas-Paloharju |
Tekopohjavesi |
753 |
13 |
Keuruu |
Alalampi |
Pohjavesi |
748 |
75 |
Jämsä |
Kollinkangas |
Pohjavesi |
738 |
14 |
Karstula |
Rillakangas |
Pohjavesi |
637 |
42 |
Saarijärvi |
Syrjäharju |
Pohjavesi |
631 |
18 |
Keuruu |
Kaleton |
Pohjavesi |
598 |
35 |
Pihtipudas |
Niemenharju |
Pohjavesi |
540 |
36 |
Laukaa |
Lintumäki |
Pohjavesi |
533 |
20 |
Hankasalmi |
Kärjenkangas |
Pohjavesi |
515 |
103 |
Viitasaari |
Kokkolanniemi |
Tekopohjavesi |
396 |
10 |
Joutsa |
Joutsa |
Pohjavesi |
327 |
41 |
Jyväskylä |
Liinalampi |
Pohjavesi |
316 |
42 |
Joutsa |
Pekkanen |
Pohjavesi |
313 |
31 |
Äänekoski |
Kovalanniemi |
Tekopohjavesi |
292 |
10 |
Kyyjärvi |
Sormiharju |
Pohjavesi |
262 |
12 |
Konnevesi |
Soukkionniemi |
Tekopohjavesi |
245 |
82 |
Kinnula |
Aho-Kurkela |
Pohjavesi |
221 |
15 |
Viitasaari |
Toulatkangas |
Pohjavesi |
219 |
11 |
Jyväskylä |
Vihtakangas |
Pohjavesi |
216 |
17 |
Jyväskylä |
Vesanka |
Pohjavesi |
206 |
17 |
Pohjavedenotto saattaa vaikuttaa pohjaveden määrään. Jos pohjavettä otetaan sen luonnontilaiseen määrään nähden liikaa, voi pohjavedenpinta laskea haitallisesti. Pohjavedenoton kestosta ja määrästä riippuen vaikutus voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen.
Pohjavedenotto voi vaikuttaa myös pohjaveden laatuun. Jos pohjavettä otetaan sen luonnontilaiseen määrään nähden liikaa, siihen saattaa ympäröivistä pintavesistöistä tai suoalueilta virrata ja sekoittua huonolaatuista vettä. Tämä voi aiheuttaa pohjaveden orgaanisen aineksen määrän kasvua ja rannikoilla myös suolaantumista. Pohjavedenoton kestosta ja määrästä riippuen vaikutus voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen. Tekopohjaveden valmistaminen saattaa vaikuttaa pohjaveden määrään. Tekopohjavettä valmistetaan imeyttämällä pintavettä maaperään. Tästä aiheutuu pohjaveden, tai oikeammin tekopohjaveden, määrän kasvua ja mahdollisesti pohjavedenpinnan kohoamista, jos tekopohjaveden muodostamismäärä on suurempi kuin sen ottomäärä. Tekopohjavettä valmistetaan myös imeyttämällä pintavettä järven tai joen rantavyöhykkeen kautta suoraan maaperään. Tämä voi aiheuttaa pohjavedenpinnan laskua, jos tekopohjaveden ottomäärä on suurempi kuin sen muodostumismäärä.
Tekopohjaveden valmistaminen voi myös vaikuttaa pohjaveden laatuun. Imeytettävän pintaveden laatu on yleensä huonompi kuin pohjaveden laatu. Pintaveden imeyttäminen saattaa aiheuttaa haittaa pohjavedelle, kun pintavesi ja pohjavesi sekoittuvat maaperässä. Tämä voi kohottaa esimerkiksi pohjaveden orgaanisen aineksen määrää.
Pohjavedenotolla voi olla myös muita ympäristövaikutuksia. Se saattaa aiheuttaa pohjavedenpinnan merkittävää laskua, jolloin vähenevät myös ympäröivän alueen käytettävissä olevat pohjavesivarat. Tämä voi haitata pieniä, kyseiseen pohjaveteen yhteydessä olevia pintavesistöjä ja kyseisestä pohjavedestä riippuvaisia lähde- ja suoekosysteemejä. Lähdeympäristöissä laskun vaikutukset eliölajistoon saattavat olla merkittäviä, jos eliöstöä ylläpitävän pohjaveden määrä vähenee merkittävästi. Myös hyötykasvien viljely saattaa kärsiä laskusta, mutta usein pohjavesi on jo luonnontilaisesti niin syvällä maankamarassa, etteivät useimmat hyötykasvit sitä pysty käyttämään. Pohjavedenoton aiheuttama pohjavedenpinnan lasku saattaa myös aiheuttaa vaurioita erilaisille rakenteille, jos maankamara menettää kantavuuttaan.
Tekopohjaveden valmistamisella ja otolla voi niin ikään olla muita ympäristövaikutuksia. Pintaveden imeyttäminen saattaa vaikuttaa itse maaperään. Pintaveden mukana kulkeutuvat kiintoaineshiukkaset saattavat tukkia sen huokosia. Pintaveteen liuennet aineet voivat käynnistää erilaisia geokemiallisia reaktioita maaperässä. Pintaveden imeyttäminen voi vaikuttaa myös eliöstöön, esimerkiksi heinäkasvien on todettu lisääntyvän imeytysalueilla. Jos tekopohjavedenpinta kohoaa pysyvästi lähelle maanpintaa, saattavat kasvilajistot imeytysalueilla muuttua. Jos tekopohjavedenpinta kohoaa maanpinnan yläpuolelle, saattaa syntyä tekopohjaveden purkautuma. Tällainen aiheuttaa yleensä maaperän kulumista.