-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
13.3.1 Pohjavesien tilatavoitteet
Vesienhoidon tavoitteena on pohjaveden hyvä tila. Hyvä tila tarkoittaa pohjaveden hyvää määrällistä ja kemiallista tilaa tarkasteltavalla pohjavesialueella. Jos pohjaveden tila on huono, pyritään se muuttamaan hyväksi ja pysyttämään saavutettu hyvä tila. Kolmannella vesienhoitokaudella hyvä tila pyritään saavuttamaan viimeistään vuonna 2027. Tämä pyritään toteuttamaan estämällä ja rajoittamalla haitallisten ja pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen.
Keski-Suomen maakunnassa hyvän tilan saavuttaminen kolmannella kaudella vaatii pohjaveden suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä 21 huonossa kemiallisessa tilassa olevalla pohjavesialueella. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla pilaantuneen maaperän kunnostus tai talvisen tiesuolan käytön rajoittaminen. Yhdelläkään pohjavesialueella ei määrällistä tilaa ole arvioitu huonoksi, joten määrällisen tilan toimenpiteitä ei ole esitetty. Suojelu- ja kunnostustoimenpiteiden ohella tarvitaan myös määrällisen ja kemiallisen tilan selvitysten laajentamista varsinkin selvitystarvealueilla tai selvityskohteissa. Tällaiset selvitykset, yksittäiset havainnotkin, saattavat osoittaa pohjavesialueita riskinalaisiksi ja edelleen jopa huonotilaisiksi. Valitettavan usein riskinalaisuus ja huonotilaisuus paljastuu vasta ympäristöonnettomuus havaittaessa, esimerkiksi maahan sijoitettujen öljysäiliöiden rikkoutuessa ja vuotaessa maaperään ja edelleen pohjaveteen.
Keski-Suomen maakunnassa pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat teollisuus ja yritystoiminta, liikenne ja siihen liittyvät toiminnot sekä yhdyskunnat ja siihen liittyvät toiminnot. Näitä toimintoja säätelevä lainsäädäntö ja ohjaava maankäytön suunnittelu ovat tärkeitä tekijöitä pohjaveden suojelussa.
Keski-Suomen maakunnassa on kolmannelle vesienhoitokaudelle esitetty yksi perustoimenpide: eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoituspäätösten mukaiset toimenpiteet (kolme pohjavesialuetta), yksi täydentävä toimenpide: pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla (kolme pohjavesialuetta) ja neljä muuta toimenpidettä: pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen (yhdeksän pohjavesialuetta), tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta (kahdeksan pohjavesialuetta), pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen (kaksi pohjavesialuetta) sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittäminen (yksi pohjavesialue).