6.4.4 Jämsän reitti

Kuormitus

Jämsän reitin pinta-ala on 1 471 km² ja järvisyys 7,3 %. Reitin fosforikuormitus on noin 23 t/v ja typpikuormitus noin 551 t/v. Luonnonhuuhtouman osuus reitin fosforikuormituksesta on noin 43 % ja typpikuormituksesta noin puolet. Sateen mukana laskeumana reitille tulee runsas 3 % fosforin ja 8 % typen kokonaiskuormituksesta. Reitin ihmistoiminnasta aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus pinta-ala yksikköä kohden tarkasteltuna on muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna vähän keskimääräistä suurempi.

Lähes 40 % fosforin kokonaiskuormituksesta ja vaajaa kolmannes typpikuormituksesta tulee hajakuormituksena. Maatalouden osuus reitin fosforikuormituksesta on lähes viidennes ja typpikuormituksesta noin 13 %. Maatalouden kuormitus painottuu reitin alaosaan Jämsänjoen alueelle. Haja-asutuksesta tulee reitin fosforikuormituksesta noin 6 % ja typpikuormituksesta runsas 2 %. Haja-asutuksen kuormitus on suurinta Petäjäveden lähialueella, Jämsänjoen alaosassa sekä Ala-Kintauksen valuma-alueella. Metsätalouden kuormitusosuus on runsas 6 % fosforin ja 8 % typen kuormituksesta. Kuormitus on suurinta Pengerjoen valuma-alueen Kuhanjoen ja Rajajoen valuma-alueilla.

Pistekuormituksena tulee reitin fosforikuormituksesta noin 17 % ja typpikuormituksesta noin 18 %. Pistekuormitus on keskittynyt reitin alaosaan ja suurimmat pistekuormittajat ovat UPM Jämsänkosken tehdas (UPM Kaipolan tehdas lakkautettiin joulukuussa 2020, mutta on mukana kuormitusluvuissa) sekä Jämsän keskuspuhdistamo. Teollisuuden osuus reitin fosforikuormituksesta on noin 14 % ja typpikuormituksesta noin 7 %. Yhdyskuntien jätevesien osuus reitin kokonaisfosforikuormituksesta on noin 2 % ja typpikuormituksesta noin 10 %. Turvetuotannon (680 ha) osuus reitin fosfori- ja typpikuormituksesta on noin prosentin luokkaa ja se on keskittynyt Pengerjoen valuma-alueelle. Jämsän reitillä on ollut jo muutaman vuoden lainvoimainen ympäristölupa kolmella tuotantoalueella (95 ha), mutta kunnostustöitä ei ole vielä käynnistetty. Lisäksi yhden alueen (44 ha) lupa on käsiteltävänä aluehallintovirastossa (tilanne vuonna 2020).

Vesien tila

Jämsän reitin vedet saavat alkunsa Multian kunnan alueelta ja virtaavat Petäjäveden ja Jämsän kuntien halki Jämsänjokea myöten Päijänteen Tiirinselkään. Tyypillistä reitin vesille on runsas humuspitoisuus erityisesti reitin yläosassa ja keskihumoosisuus alempana reittiä. Näin ollen veden tumma väri korostuu latvavesillä. Alueen järvisyys on noin 7 %.

Suurin osa reitin järvistä kuuluu humus- tai runsashumuksiseen tyyppiin. Jokimuodostumat ovat pääasiassa kangasmaiden jokia. Pinta-alaltaan kaikki viisi yli 5 km²:n järvimuodostumaa ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Petäjäveden Karikkoselkä on tällä kaudella luokiteltu hyvän sijaan erinomaiseksi. Pienemmistä muodostumista Naula-Meronen, Kolu-Meronen, Iso-Soukka ja nyt myös Petäjävesi ovat tyydyttävässä luokassa. Yhdeksästä jokimuodostumasta Pengerjoki, Suolijoki ja Jämsänjoki (katso HyMo-tila) on tyydyttävässä luokassa.

HyMo-tila

Jämsän reitin jokimuodostumista seitsemällä on hydrologis-morfologinen tila korkeintaan tyydyttävä ja kahdella hyvä. Järvien muuttuneisuus on vähäistä (hyvässä tai erinomaisessa tilassa 23 muodostumaa) lukuun ottamatta tyydyttävässä HyMo-tilassa olevaa Kankarisvettä ja Ala-Kintausta. Jämsänjoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi muodostumaksi (HyMo-tila huono).

Reitin alueella on kolme merkittävämpää, toiminnassa olevaa vesivoimalaitosta (Patalankoski, Rekolankoski, Kalliokoski). Selvimmin säännöstellyt järvet ovat Kankarisvesi (Rekolankosken pato, vuosisäännöstely) sekä Ala-Kintaus. Jokijatkumon täydellisesti sulkevia, merkittäviä patoja on Jämsänjoessa (2), Kalliokoskessa ja Kintauden haaralla (2).

Jämsän reitillä on yksi kalatie (Kalliokoski). Jämsänkosken tehtaiden alittava tunneli katkaisee vaelluskalojen alkuperäisen vaellusyhteyden Päijänteen ja Jämsän reitin yläosan välillä ennen patoja. Uittosääntöjen kumoamisten yhteydessä on kunnostettu joitakin reitin virtavesiä.