6.4.8 Keuruun reitti

Kuormitus

Keuruun reitin pinta-ala on 1 647 km2, josta 80 % on Keski-Suomen puolella. Reitin alaosa sijoittuu Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelle. Tässä toimenpideohjelmassa on Keuruun reitin kuormituksessa mukana reitin muut osavaluma-alueet lukuun ottamatta kokonaan Pirkanmaan puolella sijaitsevia valuma-alueita 35.612 ja 35.623.

Keuruun reitin fosforikuormitus on noin 26 t/v ja typpikuormitus noin 596 t/v. Luonnonhuuhtoumana tulee reitin fosforikuormituksesta vähän alle puolet ja typpikuormituksesta puolet. Sateen mukana laskeumana reitille tulee vajaat 7 % fosforin ja 16 % typen kokonaiskuormituksesta. Keuruun reitin fosfori- ja typpikuormitus pinta-ala-yksikköä kohden tarkasteltuna on muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna keskimääräistä tasoa.

Hajakuormituksen osuus alueen fosforikuormituksesta on noin 44 % ja typpikuormituksesta vajaat 41 %. Maatalous on Keuruun reitin suurin kuormittaja sekä fosforin että typen osalta. Alueen fosforikuormituksesta sen osuus on lähes viidennes ja typpikuormituksesta runsas 13 %. Maatalouden kuormitus on suurinta Ristanjoen ja Kupanjoen valuma-alueilla sekä Multianjoen alaosan alueella. Haja-asutuksesta tulee reitin fosforikuormituksesta vajaat 7 % ja typpikuormituksesta runsas 2 % ja se on jakautunut reitille varsin tasaisesti. Metsätalouden osuus fosforikuormituksesta on vajaat 8 % typpikuormituksesta lähes 9 %. Metsätalouden kuormitus on suurinta Tarhianjoen alueella sekä Iso-Kivijärven ja Mykänjoen valuma-alueilla.

Pistekuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on sekä fosforin että typen osalta 9 %:n luokkaa. Suurimmat pistekuormittajat ovat Pirkanmaan puolella reitin alaosassa Mäntän puhdistamo Oy (teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien yhteispuhdistamo), Keuruun kaupungin Jaakonsuon puhdistamo sekä turvetuotantoalueet. Mäntän puhdistamon osuus alueen fosforikuormituksesta on vajaat 5 % ja typpikuormituksesta vajaat 4 %. Yhdyskuntien jätevesien osuus alueen fosforikuormituksesta on runsas 2 % ja typpikuormituksesta vajaat 5 %. Turvetuotantoalueita on alueella noin 490 ha. Turvetuotannon osuus alueen fosfori- ja typpikuormituksesta jää alle prosentin. Yhdellä uudella alueella (64 ha) on lainvoimainen ympäristölupa.

Vesien tila

Keuruun reitin vedet saavat alkunsa Multian luoteisosasta, josta vedet virtaavat muun muassa Pussijoen, Hännättömänjoen ja Soutujoen kautta Tarhiaan ja edelleen Tarhapäänjärven kautta reitin keskusaltaaseen Keurusselkään. Keurusselkään laskee vesiä myös muun muassa Multianjärvien ja Asunnan alueelta.

Valuma-alueen latvoilla on runsaasti turvemaita. Keuruun reitin vedet ovat pääasiassa tyypiltään humoosisia ja ovat myös pääasiassa hyvässä tai erinomaisessa luokassa. Suuret järvimuodostumat (yli 5 km²) Keurusselän pohjoisosa ja Kuorevesi ovat hyvässä sekä Keurusselän eteläosa ja Kerteselkä erinomaisessa luokassa. Järvimuodostumista vain Petäisjärven tila on tyydyttävä. Jokimuodostumista suurin osa eli 11 muodostumaa on hyvässä luokassa. Tyydyttävässä tilassa ovat Suojoki, Kukonjoki, Pussijoki, Rimminjoki-Ristajoki, Kaijanjoki-Yltianjoki, Pietilänjoki ja Hoskarinjoki.

HyMo-tila

Keuruun reitillä on 13 joki- ja neljä järvimuodostumaa (Pohjoisjärvi, Keurusselkä, Kivilahti, Kuorevesi ja Petäisjärvi), joiden hydrologis-morfologinen tila on korkeintaan tyydyttävä. Viiden jokimuodostuman HyMo-tila on hyvä ja järvien muuttuneisuus on pääasiassa vähäistä (28 hyvässä tai erinomaisessa tilassa).

Keski-Suomen puoleisilla alueilla ei ole yhtään suurta vesivoimalaitosta. Keurusselän vedenkorkeutta kuitenkin säännöstellään Mäntän voimalaitoksella. Keurusselän säännöstely noudattelee silti luonnontilaista vaihtelua suhteessa Kuoreveteen. Suunnittelualueen merkittävin vesieliöiden kulun kokonaan estävä rakenne on Keurusselän ja Asunnan reitin välissä oleva Kalmakosken pato.

Suunnittelualueen suuri suoala on johtanut merkittäviin kuivatustoimenpiteisiin. Ojitusten ja turvekerroksen poiston seurauksena valuma-alueen vedenpidätyskyky on heikentynyt ja valumavedet virtaavat pääuomaan aiempaa nopeammin: tulvakausien vedenkorkeudet ovat suurentuneet ja näiden väliset alivesijaksot pidentyneet. Tämä on heijastunut haitallisina vedenkorkeusvaihteluina myös Keurusselkään.

Osa-alueen HyMo-tilaa on kunnostettu laajemmin Tarhian koskireitillä vuosina 1995–1996. Asunnan reitillä sijaitsevan Hirvonjoen kunnostus valmistui vuonna 2018 ja Kupanjoen kunnostus vuonna 2020. Uittosääntöjen kumoamisten yhteydessä on kunnostettu myös joitakin muita virtavesiä.