-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
7.2.2 Tilatavoitteiden toteutuminen
Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella luokiteltiin toisella suunnittelukaudella yhteensä 463 vesimuodostumaa, joista 128 vesimuodostumaa oli hyvää huonommassa tilassa. Näistä 16 vesimuodostumaa on saavuttanut tavoitteen (taulukko 19).
Vuonna 2013 vähintään hyvässä tilassa oli 335 vesimuodostumaa ja vuonna 2019 yhteensä 350 vesimuodostumaa, joista 9 oli uusia. Vuonna 2019 oli hyvässä tai erinomaisessa tilassa olleiden vesien tila huonontunut 9 vesimuodostuman osalta hyvään, 13 muodostuman osalta alle hyvän tilan ja 21 järven hyvä tila oli vastaavasti parantunut hyvästä erinomaiseksi. Niistä vesistä, joissa oli alkuperäinen hyvän tilan tavoite vuoteen 2015 mennessä, saavutettiin tavoite seitsemässä muodostumassa. Hyvän tilan tavoite saavutettiin asetettua tavoiteaikaa aikaisemmin yhdeksässä vesimuodostumassa.
Vesien tilassa tapahtuneiden muutosten tulkinta on lyhyellä aikavälillä hankalaa. Toisen suunnittelukauden vesien tilan luokittelu perustui pääosin vuosien 2006–2012 seuranta-aineistoihin. Seurantoja on kuitenkin jouduttu mm. kustannussyistä karsimaan myös toisella kaudella, minkä vuoksi luokittelussa on käytetty hieman päällekkäisiä aineistoja luokittelun edustavuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Arvio toisen hoitokauden vesien tilatavoitteiden saavuttamisesta perustuu vuoden 2019 syksyllä tehtyyn luokitteluun, joka tehtiin pääosin vuosien 2012–2017 aineistoilla. Tässä kohdin on myös hyvä muistaa, että suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksessa oltiin tuolloin vasta alle puolivälin. Toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu ja tilanne saattaa siis vielä muuttua myös vesien tilan osalta vuoden 2021 loppuun mennessä. Lisäksi on hyvä muistaa, että luokittelu ei tuo esille luokkarajojen sisällä tapahtunutta muutosta. Ekologinen tila on saattanut olla aikaisemmassa luokittelussa esimerkiksi aivan tyydyttävän alarajalla ja seuraavassa luokittelussa noussut jo lähemmäs hyvän tilan rajaa. Tämä ei kuitenkaan näy luokittelussa, sillä molemmissa luokitteluissa ollaan kuitenkin tyydyttävän tilarajan sisällä.
Taulukko 19. Toisella kaudella asetettujen vesien tilatavoitteiden saavuttaminen. Mukana ovat myös voimakkaasti muutetut vedet. Tässä taulukossa ei ole mukana uusia muodostumia, koska on verrattu toisen kauden tavoitteisiin.
Vesimuodostuma |
Arvio hyvän ja erinomaisen tilan säilymisestä |
Tavoitetilan saavuttaminen |
|||||
(luokittelu v. 2019) |
(luokittelu v. 2019) |
||||||
Hyvä tai erinomainen tila säilynyt |
Hyvä tila parantunut erinomaiseksi |
Erinomainen tila heikentynyt hyväksi |
Hyvä tila heikentynyt |
Arvioitu tavoitetila 2015 saavutettiin |
Arvioitu tavoitetila 2021 aikaistui |
Arvioitu tavoitetila 2027 aikaistui |
|
Järvet |
223 |
21 |
6 |
5 |
2 |
3 |
0 |
Joet |
68 |
0 |
3 |
8 |
5 |
4 |
2 |
Kuva 16. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavesien ekologisen tilan muutos ja muutoksen syy edelliseen luokitteluun verrattuna, jonka aineisto oli pääosin vuosilta 2006–2012.
Pintavesimuodostumien niin sanotusti oikeat tilamuutokset ovat melko vähäisiä. Keski-Suomen ELY-keskuksen arvion mukaan 17 vesimuodostuman tila olisi oikeasti. Järvi- ja jokimuodostumien ekologisen tilan muutosten keskeisimpinä syinä ovat olleet menetelmälliset muutokset, pääosin uusi tai aiempaa laajempi seuranta-aineisto tai vesimuodostuman tyypin muutokset (kuva 16 ja taulukko 15). Suuri merkitys on aiempaa runsaammalla biologisten tekijöiden aineistolla ja siten luokittelutason muuttumisella. Esimerkiksi vedenlaatuluokitus (fysikaalis-kemialliset tekijät) on korvaantunut suppeaan tai laajaan aineistoon perustuvalla ekologisella luokituksella. Biologisilla tekijöillä on luokituksessa silloin ollut pääpaino. Muodostuman tilaluokka on myös voinut muuttua tai tarkentua aiempaa laajemman fysikaalis-kemiallisen aineiston seurauksena tai silloin, kun niukan aineiston muodostumissa on käytetty VEMALA-kuormitusmallia tai kaukokartoitusaineistoa arvioinnin apuna. Luokituksen epävarmuutta on lisännyt, jos on jouduttu käyttämään luokittelussa apuna vanhempaa luokitteluaineistoa. Myös hydrologis-morfologisten tekijöiden aiempaa tarkempi arviointi on voinut muuttaa luokittelutasoa ja tilaluokkaa. Tämä koskee myös luokituksessa huomioon otettua toissijaista tyyppiä.