-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
Suomen ympäristökeskuksessa on toteutettu VEMALA-mallin yhteyteen työkalu, jolla voidaan arvioida alueellista tarvetta vähentää ihmisperäistä fosfori- ja typpikuormitusta. Työkalun lähtötietoina ovat vesimuodostumien havaitut fosforipitoisuudet nykytilassa ja tavoitepitoisuudet hyvän tilan saavuttamiseksi. Taulukossa 22 on esitetty kahdeksan keskisuomalaisen vesimuodostuman ja kuvassa 18 viiden suunnittelualueen ravinnekuormituksen vähennystarve. Kuormitustarpeet on poimittu edellä mainitun Suomen ympäristökeskuksen mallin avulla saaduista laskentatuloksista. Arvion mukaan esimerkiksi Saarijärven reitillä olisi tarpeen vähentää fosforikuormitusta noin 2 750 kg vuodessa, mikä on yli 9 % ihmisperäisestä fosforikuormituksesta. Saarijärven reitin typpikuormituksen vähennystarve on noin 230 t/vuodessa, mikä on lähes puolet ihmistoiminnasta aiheutuvasta typpikuormituksesta.
Taulukko 22. Muutaman vesimuodostuman kuormitusvähentämisprosentteja.
Nimi |
Ihmistoimintojen kuorman vähennystarveprosentti |
|
Fosfori |
Typpi |
|
52 |
14 |
|
55 |
17 |
|
18 |
6 |
|
52 |
44 |
|
18 |
37 |
|
47 |
28 |
|
10 |
15 |
|
6 |
37 |
Kuva 18. Viiden suunnittelualueen fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistarve (Lähde SYKE).